keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Ostoskorivertailu ja eka koulupäivä

Viime viikonloppu vierähti Bulgariassa BEST-organisaation MoréJAM-tapahtumassa, ja täytyy sanoa että ensimmäisten syysmyrskyjen jälkeen Kitenin lähemmäs 30 astetta, hiekkaranta ja turkoosi meri tuntuivat aika kivoilta. Oli myös tosi kivaa nähdä kaikkia ihmisiä, joita viimeksi näki Sloveniassa heinäkuussa, mutta piti sieltä sitten kuitenkin tulla takaisin tänne ryhdistäytymään ja aloittamaan se varsinainen vaihto-opiskelu.

Ensimmäiset luennot ovat nyt takanapäin, ja taso vaikuttaa varsin samanlaiselta kuin TKK:llakin, eli vaihtelevalta. Jotkut luennoivat hyvin, toiset eivät. Täytyy vähän hehkuttaa, että paras luennoitsija tähän mennessä on itsellenikin tutun Organizational Behaviour -kirjan (Työpsykologian ja johtamisen perusteet -kurssin kirja) kirjoittaja Andrzej Huczynski, joka vetää vastaavaa kurssia täällä päässä mutta aika paljon paremmalla englannilla :D Tykkään myös kurssin How Computing Science Affects Your World -kurssin tädistä, joka vetää pienryhmäluentoja paljain jaloin ja opettelee kaikkien nimet ulkoa.

Tähän mennessä on jo ehtinyt tehdä varsin kattavaa kartoitusta paikallisten ruokakauppojen varusteluun ja asioihin jotka puuttuvat ja joita puolestaan ei löydy Suomesta. Näinkin pian on jo ehtinyt tulla ikävä seuraavia tuotteita:
- Kunnon leipä (yllätysyllätys!). Britit tuntuvat rakastavan tätä voileipä- ja toastkulttuuria minkä vuoksi suurin osa kaupassa myytävästä leivästä on valtavankokoisia höttöpaahtoleipäpaketteja. Joskus saattaa vähän olla jotain muutakin viljaa sotkettu sekaan mutta eipä se ihan vielä riitä suomalaisen leivän kuitutasoon tottuneelle.
- Normaali juusto. Skottiruokakaupan juustohyllystä löytyy lähinnä cheddaria eri kypsyysasteisena. Joku yksittäinen edam saattaa löytyä, mutta itse kaipaisin enemmän valikoimaa.
- Täysksylitolipurkka. Tähän mennessä olen löytänyt yhden purkan jossa ylipäänsä on ksylitolia, eikä siinäkään tarpeeksi.
- Soijarouhe, joka Suomessa on about tärkein proteiininlähde mulle. Itse asiassa onnistuin pitkällisen etsinnän jälkeen löytämään tätä yhdestä luontaistuotekaupasta keskustasta, mutta olisi kiva saada sitä myös vähän helpommin normikaupasta.

Tähän väliin täytyy huomauttaa, että mikään näistä jutuista mitä ei kaupasta löydy ei oikeasti aiheuta ongelmaa, olen tietenkin korvannut ne muilla jutuilla mitä täältä saa. Sitten positiivisten juttujen lista:
- Uudet tuotteet ylipäänsä. Itse olen juuri sellainen ihminen joka haluaa kokeilla kaikkia uutuustuotteita heti, joten hyllykaupalla uusia tuotteita on mulle aarreaitta ja haluaisin ehtiä kokeilemaan kaikkea :D
- Pienet sipsipussit. Täällä myydään hyvin paljon sellaisia ihan pieniä sipsipusseja, joissa määrä on sen kokoinen että sellaisen voi melko hyvällä omallatunnolla ostaakin. Makuvalikoima on myös ihan käsittämätön, ja näistä löytyy myös niitä "täysviljaisia" ja terveellisempiäkin vaihtoehtoja, toisin kuin leivässä.
- Viinit ruokakaupassa. Helpottaa vaan elämää suuresti jos pitää vaikka viini- ja juustoiltaa että kaiken saa samasta paikasta.
- Hintataso. Tämä yllätti mut positiivisesti. Johtunee punnan ja euron meille suotuisasta kurssista tällä hetkellä mutta suurin osa asioista on kaupassa jonkin verran halvempia kuin Suomessa. Hedelmät ja vihannekset ovat tosin täälläkin harmillisen kalliita, pitäisi ehkä muuttaa jonnekin tropiikkiin seuraavaksi että voisin syödä niitä niin paljon kuin haluaisin.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Arkielämän käytäntöjä ja lisää skottikulttuuria

Kävin ostamassa pyörän, kun välimatkat ovat sen verran pitkiä (koti-koulu 25 min, koulu-keskusta 20 min, koti-keskusta 30 min), että pyörä vähän helpottaa varmaan liikkumista. Tosin tästä ei voi olla kovin varma: Glasgossa ei juuri pyöräteitä harrasteta, ja liikennevaloja ja vilkasliikenteisiä teitä riittää, joten pyörällä eteneminen on varsin hidasta. Sain tästä jo vähän esimakua tänään kun toin pyörän kotiin ja pyöräilin tunnin miellyttävässä kaatosateessa. Pyörä sinänsä on mulle aivan liian pieni, miesten malli, vaihteet toimii hyvin epäselvästi ja jalkajarrut puuttuu mutta eiköhän sillä opi ajamaan!

Sain tänään opiskelijakortin ja marssin suoraa tietä kirjastoon katsomaan, löytyisikö sieltä iltatuntien (jolloin asuntolan netti jumittaa eniten) pelastukseksi lukemista. Kaunokirjallisuusosastoa ei löytynyt, mutta sen sijaan siellä on Junior Fiction -osio (lasten kirjoja), josta löytyi paljon kaikkea kivaa mm. Charles Dickensiä, Roald Dahlia ja Harry Pottereita. Syksy pelastettu!

Skottikulttuurin opettelu jatkui viikonloppuna haggismaistelun ja ceilidhin muodossa. Haggista söin itse tosin vain kasvisversiona, mutta se oli osattu tehdä hyvin samanlaiseksi kuin aito sisäelinmössö, jota lihaihmiset vetivät. Oli kyllä hyvää! Ceilidh (lausutaan keilidh) oli tanssijuhla, jossa bändi soittaa perinteistä skottimusaa ja väki tanssii kansantansseja. Suomalaisiin tanssitapahtumiin verrattuna innokkaita miespuolisia tanssijoita löytyi täällä enemmän (eli kovin monen tytön ei tarvinnut leikkiä miespartneria), ja itse tykkäsin tanssimisesta kovasti.

Yksi asia joka mua ja myös monia muita vaihtareita täällä harmittaa on kierrätyksen puute. Koitin mennä respaan kysymään että minne täällä voi viedä biojätteen niin sain vastaukseksi vain ettei sellaista paikkaa ole. Kaikki lasipurkit, paperit, biojätteet, metallit ja maitopurkit vaan samaan isoon roskalaatikkoon talon takana. Eikä tämä koske vaan meidän taloa, vaan tuntuu olevan yleinen käytäntö täällä :/

Lisää paikallisia omituisuuksia: yliopiston phuksit ovat kaikki about 17-18-vuotiaita. Tuli jo pieni ikäkriisi kun bileiden jonossa 20-vuotias opiskelija päivitteli sitä kuinka kaikki muut ympärillä ovat niin nuoria ja itse on jo vanha. Mikähän (pian) 22-vuotias on sitten? Onneksi sentään keskimääräinen vaihtari on vähän vanhempi :)

lauantai 11. syyskuuta 2010

Turisteilua

Viime päivinä on tullut leikittyä turistia hyvin ahkerasti. Toissapäivänä oltiin bussikierroksella ympäri Glasgown kaupunkia ja sitä ennen käveltiin opiskelijaoppaiden perässä ympäri kampusta. Eilen pääsin maistelemaan viskiä mukavasti klo 11 aamulla, oli aika jännä kokemus. Glengoyne Distillery oli kyllä muuten kiva kohde, oli ihan hauskaa nähdä miten viskiä valmistetaan kun se nyt sattuu olemaan paikallisille niin tärkeä juoma.

Kävimme myös pyörimässä Stirling Castlessa, jossa Wilhem Wallace ja King Robert the Brucekin aikoinaan hengailivat ja moni muukin tärkeä tyyppi. Linna oli ihan kiva, mutta enemmän vielä tykkäsin sitä ympäröivästä maaseudusta kukkuloineen ja lampaineen, erityisesti aamulla kun oli vähän sumua ilmassa ja tunnelma jotenkin todella brittiläinen.

Ostin vihdoin viimein kumisaappaat, eipä enää häiritse sadepäivät! Se on vaan jotenkin todella väärin että kenkien ja sukkien kastumiseen menee noin viisi minuuttia, mutta kuivattelu kestääkin sitten koko loppupäivän, vaikka sade lakkaisikin nopeasti. Shoppailu keskustassa oli näin lauantaina hauskaa puuhaa, kun joka ikisen kadun kulmassa oli joku katusoittaja tai kokonainen ryhmä vetämässä uudempia ja vanhempia skottibiisejä säkkipillillä ja rummuilla.

Eilen toinen yliopiston kahdesta student unionista järkkäsi jokaperjantaiset klubibileet unionin tiloissa, joten pääsi vähän näkemään näitä paikallisiakin opiskelijoita (keskimäärin hameet olivat aika paljon lyhyempiä ja korot korkeampia kuin teekkaribileissä). Tänään on toisen student unionin vuoro, ja se järjestää perinteisen skottilaisen juhlan nimeltä Ceilidh, jossa tanssitaan jotain skottilaisia kansantansseja. Näiden kahden illan perusteella pitäisi valita, kumpaan unioniin liittyy, koska vain yhden jäsen voi kerrallaan olla. Haggista olisi myös tänään tarjolla vaihtareille, mutta se taitaa nyt kyllä jäädä väliin tällä kertaa :)

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Aloilleen asettumista

Mulla alkaa olla sellainen selkeä ihastumisvaihe päällä Glasgow'n kanssa. Nyt kun koti alkaa tuntua kodilta, muutaman kaverin on ehtinyt hankkia ja kierrellyt ympäri yliopistoa, eläminen täällä ei vaikuta yhtään hullummalta. Taivaskin on kauniin sininen ja pilvetön tällä hetkellä! Skotit on tajuttoman ystävällistä porukkaa, koko ajan aloittamassa juttelua bussipysäkillä tai tyrkyttämässä apuaan jos vaikka näyttää eksyneeltä. Muutenkin on tosi tervetullut olo koko kaupunkiin ja yliopistoon.

Käytiin eilen kiertelemässä yliopiston päärakennusta, jota kutsumme tuttavallisesti nimellä Harry Potter Building, koska just sellaiselta se näyttää, sekä sisältä että ulkoa. Valmistujaiset pidetään valtavassa kirkkosalissa nimeltä Bute Hall, jonka lisäksi rakennuksesta löytyy myös varsinainen kappeli, sokkeloisia käytäviä, hienoja sisäpihoja ja upea, ilmainen museo. Kampuksella on tietenkin myös paljon muita, uudempia rakennuksia ja mm. 12-kerroksinen kirjasto joka on auki aamuseitsemästä aamukahteen.

Mun oli siis tosiaan tarkoitus tulla opintomielessä viettämään rattoisaa koodaussyksyä tänne, kun tulin hyväksytyksi paikalliselle tietotekniikkaosastolle. Laitoin kuitenkin mailia kolmelle Business Schoolin 20 nopan (eli 10 suomalaisen nopan) kursseille, ja sain kaikkien vastuuhenkilöiltä luvan ottaa kyseiset kurssit. Joten voipi olla että selviän syksystä koodaamatta riviäkään. Ajattelin kuitenkin ottaa jonkun ihan todella perustason höpöhöpötikkikurssin myös, kun kerran sillä osastolla virallisesti olen. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että otan nämä kurssit:
- Management Accounting & Finance
- Business and Management 1A: People at Work
- Economics 1A
- How the Computing Science Affects Your World (tää on sitä kevyempää tikkiosastoa)

Laitoin muutaman kuvan nettiin, ja tarkoitus olisi jatkossakin lisäillä kuvamateriaalia seuraavaan osoitteeseen: http://verkka.kuvat.fi. Siellä on tällä hetkellä mm. kuvia mun huoneesta ja yliopiston päärakennukselta.

Avasin myös paikallisen puhelinnumeron, joten jos syksyn aikana haluaa soitella niin suosittelen kokeilemaan joko numeroa 00 44 7909 046883 tai skypeä.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Eka päivä

Jännää kuinka paljon pienet asiat voivat vaikuttaa asuinympäristöön. Nyt kun sain valokuvat seinälle, pari tuoksukynttilää ikkunalaudallle ja huonekasvin (sijaistamaan kotiin jäänyttä bonsaipuu-parkaa), huone alkaa tuntua enemmän kodilta. Myös keittiö tuntuu enemmän omalta kun kaapeissa on omat kattilat, paistinpannut, mausteet ja spagetit. Koko päivän vienyttä shoppailureissua voi siis pitää varsin onnistuneena ajankäyttönä. Samalla tuli tarkistettua kaupungin keskusta ja nähtyä muutenkin lähiympäristöä, sekä todettua että voivat ne google ja internetti kuitenkin olla joskus väärässä, kun yritin hifistellä ja käydä Tescossa eli brittiruokakaupassa, mutta huolellisesta taustaselvityksestä ja bussimatkailusta huolimatta kyseinen putiikki oli remontissa ja jouduin taipumaan kämppää lähimpänä olevaan markettiin eli Lidliin.

Nyt olen tavannut jo 4/5 kämppiksistä, erittäin mukavilta vaikuttavat kaikki. Muita asukkaita ovat norjalainen raksaa opiskeleva poika, saksalainen kieliä opiskeleva tyttö ja hollantilainen lääkistyttö, sekä vähän vanhempi (jotain välillä 30-40) skottimies jonka puheesta en tietenkään ymmärrä puoliakaan. Kävin kuitenkin melko onnistuneen keskustelun skottimiehenkin kanssa tässä aamusella, hyvin toimii kun vaan nyökkäilee ja hymyilee ja hokee "yeah" kaikille niille lauseille joita ei tajua.

Menin tänään Ikean matkalla bussilla yliopiston päärakennuksen ohi, talo näyttää ihan joltain linnalta torneineen päivineen. Ei tullut kameraa mukaan, mutta ihan hyvän kuvan rakennuksesta saa esimerkiksi tästä kuvasta:
http://www.independent.co.uk/multimedia/archive/00200/glasgow_uni_200382s.jpg
On se TKK:n päärakennuskin ihan kiva mutta ei taida kuitenkaan ihan vetää vertoja tuolle. Huomenna on eka orientaatiopäivä koululla niin ehkä pääsisi kurkkaamaan miltä näyttää sisältä!

Alkufiiliksiä

Tänään on ensimmäinen ilta Glasgow'ssa, takana pitkä matkapäivä. Lentelin iltapäivälennolla Heathrowlle ja vietettyäni siellä rattoisat pari tuntia otin jatkolennon Glasgow'hun (kone oli jännä, se oli niin pieni että keskikäytävän toisella puolella oli aina vain yksi penkki!).

Koin jo ensimmäisiä paniikkihetkiä skottiaksentin kanssa, kun yritin lentokentällä kuunnella vähän henkilökunnan juttelua enkä saanut mitään selvää. Taksikuski yritti ystävällisesti myös vähän small talkata mutta luovutti aika pian kun pyysin toistamaan kaiken uudestaan. Opiskelija-asuntolan check-in -kaverin puhetta ymmärsin onneksi sen verran, että sain katon pään päälle hoidettua.

Asunto vaikuttaa juuri sellaiselta, mitä odotinkin: perus opiskelija-asuntolakämppä, jossa on hidas netti ja vähän likainen keittiö (suunnittelin jo laajamittaista siivoushyökkäysoperaatiota jollekin päivälle ensi viikolla). Mun huone on kuitenkin ihan siisti ja jos tätä vähän tuunaisi niin eiköhän tästä saa aika kivan. Säännöissä tosin kovasti kielletään asioiden kiinnittäminen seinälle, eikä esimerkiksi kynttilöitä saisi olla, mutta katsotaan nyt jos sitä jotain sääntöjen puitteissa keksisi. Kämppiksiä ei vielä näy, joku kolistelee jossain noista muista huoneista kyllä mutta ilmeisesti ei uskalla tulla moikkaamaan mua vielä :)

Nyt sitten vaan odottamaan maanantaita ja orientaation alkua. Huomenna puolestaan voisi vähän pohjoismaafiilistellä tekemällä reissun Ikeaan!